Saavuimme Jokikadulle neljän aikaan siivoilemaan, järjestelemään paikkoja ja kas kummaa ovikin oli auki, ihan kuin meitä varten. Lähdimme xoravax:n kanssa hakemaan ihmisiä Kauppatorilta ja puolessa välissä matkaamme saimme viestin, että poliisit olivat tulleet härnäämään ihmisiä. Saimme monta kymmentä ihmistä mukaan torilta ja yritimme marssia mahdollisimman nopeasti takaisin talolle, etteivät poliisit saisi ylivaltaa. Odottelimme viestejä talolta ja paniikki alkoi ottaa vallan kun niitä ei kuulunut. Ketään ei kuitenkaan onneksi ollut otettu kiinni vielä siinä vaiheessa kun saavuimme porukoiden kanssa perille.
Kymmenisen ihmistä oli talon sisällä ja neljä poliisia oli blokannut oven. Yritimme kannustaa väkijoukkoa tulemaan sisälle, muttemme saaneet heitä vakuuttumaan yrityksen onnistuvuudesta. Saimme ihmiset lähentymään ovea, muttei kukaan kuitenkaan uskaltanut rynniä poliisien päälle, vaikka meitä oli vielä siinä vaiheessa ylivoima. Onnekseni ikkunasta ilmestyivät tikkaat ja aloin kiipeämään taloon xoravax:n rohkeasti muodostaessa ihmismuuria suojellakseen sisälle kiipeäjiä. Sisään pääsi ikkunoiden kautta n. viisi ihmistä ja oven kautta kaiketi yksi. Loput jäivät ulos.
Huutelimme ikkunasta ja yritimme vieläkin kannustaa väkijoukkoa tulemaan sisälle, hinnalla millä hyvänsä. Sisällä talossa laitoimme musiikin kovalle ja pidimme bileet. Tanssimme ja tarjosimme ulkona oleville olutta. Koska emme voineet kutsua bändejä soittamaan taloon, nukketeatterin oli päämäärä esiintyä ulkona oleville ihmisille. Poliisit kuitenkin estivät tyttöä esittämästä teatteria ja pidättivät hänet lopulta. Täten todistimme, että nukketeatteri on näemmä kielletty kulttuurimuoto.
Jossain vaiheessa poliisivoimat triplaantuivat ja kytät yrittivät tulla taloon, kun kukaan ulkona olevista ei enää yrittänyt päästä sisälle. Onneksemme saimme tehtyä kestävät barrikadit, jotka pidättelivät hetken poliiseja. Kaikki menivät oven eteen ja painoivat omalla painollaan ovea tiukemmin kiinni poliisien yrittäessä murtaa sitä sorkkaraudalla. Kun se ei toiminut, joutuvat he turvautumaan moottorisahaan. Mielessäni pyörii, onko moottorisaha poliisien vakiovaruste vai hakivatko he sen erikseen?
Kun aloimme kuulla sahausääniä kaikki juoksivat nurkkaan ja muodostivat ihmisketjun, jotta meitä olisi vaikeampi irrottaa. Odottelimme poliiseja saapuvaksi sisälle tovin. He yrittivät saada meitä kävelemään pois talosta ja irrottamaan toisistamme, mutta kukaan ei suostunut. Poliisit alkoivat repiä ihmisiä irti toisistaan ja mm. potkivat valtaajia ja repivät käsiä ja muita jäseniä. He (vai pitäisikö sanoa ne) tarttuivat jopa erään valtaajan päähän ja riuhtoivat sitä, jotta tämä irrottaisi otteensa toisesta valtaajasta. Suurin osa meistä ei kävellyt ulos ja poliisit joutuivat siksi kantamaan meidät yksitellen ulos talosta. Minuthan kannettiin naama edellä portaat alas ja hieman pelotti oman naamani luuston puolesta. Onneksi selvisin kuitenkin vain mustelmilla ja lihasten jumittumisella. Kaikki eivät tosin olleet yhtä onnellisessa asemassa kuin minä, eräältä valtaajalta nyrjähti polvi ja ranne poliisien osaamattomuuden ja sikamaisuuden takia.
Minut ja neljä muuta valtaajaa ängettiin samaan poliisiautoon. Tila oli noin kahden neliömetrin suuruinen. Siellä oli todella kuuma ja ikkunat olivat huurussa. Mietin, että hemmetti tämähän on rääkkäystä, pitäisiköhän soittaa poliisille. Totesimme, ettei siitä olisi kuitenkaan mitään apua joten soitimme hätäkeskukseen:
V: valtaaja, H: hätäkeskus
V: Moi, täällä on viisi ihmistä sullottu ahtaaseen tilaan. Ollaan kontissa.
H: Joo, okei. Siis mikä tila se on?
V: Tää on joku auton kontti
H: Yritä neuvotella muiden kanssa ja rauhoitella niitä.
V: Joo. Täältä vaan happi alkaa loppumaan, tää on joku kahden neliön tila.
H: Missä tämä paikka sijaitsee?
V: Helsinginkatu 15.
H: Ei löydy täältä sellaista osoitetta.
V: No koita Jokikatu 2.
H: Ei löydy sellaistakaan, mitä kaikkea siinä on lähellä?
V: Tässä on Tuomaan silta ja paljon autoja ja tää on tälläsen vanhan talon edessä.
H: Siis oletteko te poliisiautossa?
V: Joo taitaa olla poliisiauto.
Sen jälkeen hätäkeskus ei ollutkaan enää niin myötämielinen, vaan syytti meitä telehäirinnästä ja hätäkeskuksen linjan tukkimisesta. Kiitos avusta. Toisaalta puolen minuutin päästä poliisi tuli avaamaan ikkunan, josta saimme hengittää puhdasta poliisiauton ilmaa..
Itsellänikin oli kännykkä taskussa ja kuvasimme kulttuurireportaasin, joka päätyi youtubeen.
Kuumuudesta huolimatta meillä viidellä valtaajalla oli hyvinkin hauskaa autossa. Bileet jatkuivat yhteislauluin ja rummutuksin. Kuuntelimme myös ääniä poliisiradiosta: “hei ihmiset karkaavat” “öö, täällä on joku skitsofreenikko”. Eräällä valtaajalla oli myöskin hauskaa. Hänet oli laitettu poliisiauton takapenkille istumaan ja hän päätti harrastaa vähän akrobatiaa ja soittaa tööttiä. Episodin jälkeen hänet siirrettiin toiseen poliisiautoon.
Useimmilla juhlinta jatkui myös putkassa. Kuului laulua, vihellystä ja pauketta joka puolelta. Yöksi jengi kuitenkin rauhoittui. Pääsin pois puoli kolme ja viimeinen valtaaja vapautettiin neljältä. Nyt ei kun tukikeikkaa järjestämään ja kaikki mukaan!
lauantai 23. toukokuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Eihän tässä muuta voi poliisisedille todeta kuin
VastaaPoistahttp://i16.photobucket.com/albums/b39/domnisoreana/HyvinTehtyNappi.jpg
^^