Inspired by Ankronikka, new lyrics by Huonon huumorin ystävät ry.
Vauhtimesta hurjin on,
Haarakiila
Aina täynnä säpinää on,
Haarakiila
Arvoitus raukee,
Kun housut aukee
Tangat! Ooh–oh!
Uutta vakoo aina sahaa,
Tangat! Ooh–oh!
Joskus hyvää,
Joskus pahaa
Tangat! Ooh–oh!
Kun vaara väijyy pakaraasi,
Muukalainen kankullasi,
Mitä teet sen kaiken kertoo
Tangat! Ooh–oh!
Tiukkaa vakoo aina vahaa,
Tangat! Ooh–oh!
Joskus hyvää,
Joskus pahaa
Tangat! Ooh–oh!
Ei mummot eikä pitkikset vaan tangat! Ooh–oh!
Alkuperäinen biisi löytyy mm. täältä
Innoituksesta kiitämme Alg-Börjen anaalitarinoita.
sunnuntai 15. marraskuuta 2009
tiistai 22. syyskuuta 2009
Vegaanit ja vegetaristit
Päätimme eräänä pizzanhuuruisena iltana keksiä oravamadnessin bloggaajien kesken varsin huvittavia (omasta mielestämme, HUOM!) alalahkoja vegaaneille ja vegetaristeille. Kaikkihan tuntevat jo nimitykset "insektovegaani" ja "freegani", mutta me päätimme nostaa rimaa ja keksimme totuuttakin kauheampia nimityksiä vegaanipoloille.
Gerovegaani = syö vanhaa ruokaa, kuten ylikypsiä hedelmiä
Koprovegaani = syö pesemättömiä hedelmiä. Kaikkihan tietävät, että banaani- yms. muut paskakärpäset ja oliot paskovat pöydällä lojuviin ruokiimme
Koprogerovegaani = syö vanhaa ruokaa, joihin on kärpäset paskoneet. Alkuperäinen kirjoitusasu oli "gerokoprovegaani", mutta xoravax huomautti, että se tarkoittaisi mummojen/pappojen paskaa syövää vegaania.
Nekrovegaani = syö "kuollutta ruokaa". Tähän ryhmään kuuluu melkeinpä kaikki ruoka, joka on keitetty tai paistettu tai muuten kuumentamalla valmistettu
Fungivegaani = syö sieniä ja ruokaa, joka sisältää hiivaa. Fungivegaaniksi kutsutaan myös ihmistä, jolla on jalkasieni tai hiivasieni
Homovegetaristi = Syö ihmisiä
Heterovegaani = Syö kaikkea vain kerran
Kleptovegaani = Syö vain varastettua ruokaa
Bivalviavegaani = Syö simpukoita. (Simpukoilla ei ole hermostoa, mikä joidenkin mukaan oikeuttaa niiden syömisen. Kyseiset ihmiset voisivat siis syödä myös vammaisia ihmisiä, jos heidän hermosto olisi epätoimiva.)
Algavegaani = Syö merilevää
Gerovegaani = syö vanhaa ruokaa, kuten ylikypsiä hedelmiä
Koprovegaani = syö pesemättömiä hedelmiä. Kaikkihan tietävät, että banaani- yms. muut paskakärpäset ja oliot paskovat pöydällä lojuviin ruokiimme
Koprogerovegaani = syö vanhaa ruokaa, joihin on kärpäset paskoneet. Alkuperäinen kirjoitusasu oli "gerokoprovegaani", mutta xoravax huomautti, että se tarkoittaisi mummojen/pappojen paskaa syövää vegaania.
Nekrovegaani = syö "kuollutta ruokaa". Tähän ryhmään kuuluu melkeinpä kaikki ruoka, joka on keitetty tai paistettu tai muuten kuumentamalla valmistettu
Fungivegaani = syö sieniä ja ruokaa, joka sisältää hiivaa. Fungivegaaniksi kutsutaan myös ihmistä, jolla on jalkasieni tai hiivasieni
Homovegetaristi = Syö ihmisiä
Heterovegaani = Syö kaikkea vain kerran
Kleptovegaani = Syö vain varastettua ruokaa
Bivalviavegaani = Syö simpukoita. (Simpukoilla ei ole hermostoa, mikä joidenkin mukaan oikeuttaa niiden syömisen. Kyseiset ihmiset voisivat siis syödä myös vammaisia ihmisiä, jos heidän hermosto olisi epätoimiva.)
Algavegaani = Syö merilevää
keskiviikko 15. heinäkuuta 2009
keskiviikko 8. heinäkuuta 2009
Pariisi - romanttinen rakkauden kaupunki
NOT!
Pariisi on kuin Ranskan Kontula; roskainen, paskainen ja polyinen. Nainen kusetti lastansa keskella katua, juopot ryyppaavat penkeilla kahden litran punaviinipulloinensa ja toiset huutelevat rivouksia turisteille. Hinnat ovat korkealla ja ihmiset karsimattomia liikenteessa. Ambulanssin sireenin kuulee harva se tunti, lopettaisivat nyt saatana ranskalaiset sen rasvan ja lihan ahmimisen, niin eivat saisi sydankohtauksia. Metroasemat ovat sokkeloisia ja tagattuja ja niilla nukkuu pahalta haisevia kodittomia ihmisia. Eiffel -torni on ruma, yliarvostettu metallipaska ja muut rakennukset ovat ylisuuria ja nayttavat kaikki samalta. Karttaa pitaa lukea peilikuvana ja valimatkat ovat pitkia ja rasittavia. Tiet on rakennettu epaloogisesti ja saa vaihtelee koko ajan. Taloissa ei ole hisseja ja kahvat ovat keskella ovea. Ihmiset kulkevat keskella katua eivatka puhu englantia. Kaikki on kallista, varsinkin jos on vegaani. Asunnot ovat pienia, kusisia ja pohjapiirrokset ovat irrationaalisia. Sade tulee maahan vaakasuorassa, joten rikkinaisesta ylihinnoitetusta paskasateenvarjosta ei ola paljoa apua. Pulut ovat joko vitun laskeja mutaatioita tai sitten heiveroisia varpusia. Metrossa on helvetin kuuma ja lattia polttaa ohuiden kenkien lapi. Suojatiet ovat omavastuuteita, joilla ei jaa auton alle jos on tuuria.
Pariisi on kusinen ja masentava kaupunki ja kaikki alkaa menemaan enemman tai vahemman pain vittua taalla.
Pariisi on kuin Ranskan Kontula; roskainen, paskainen ja polyinen. Nainen kusetti lastansa keskella katua, juopot ryyppaavat penkeilla kahden litran punaviinipulloinensa ja toiset huutelevat rivouksia turisteille. Hinnat ovat korkealla ja ihmiset karsimattomia liikenteessa. Ambulanssin sireenin kuulee harva se tunti, lopettaisivat nyt saatana ranskalaiset sen rasvan ja lihan ahmimisen, niin eivat saisi sydankohtauksia. Metroasemat ovat sokkeloisia ja tagattuja ja niilla nukkuu pahalta haisevia kodittomia ihmisia. Eiffel -torni on ruma, yliarvostettu metallipaska ja muut rakennukset ovat ylisuuria ja nayttavat kaikki samalta. Karttaa pitaa lukea peilikuvana ja valimatkat ovat pitkia ja rasittavia. Tiet on rakennettu epaloogisesti ja saa vaihtelee koko ajan. Taloissa ei ole hisseja ja kahvat ovat keskella ovea. Ihmiset kulkevat keskella katua eivatka puhu englantia. Kaikki on kallista, varsinkin jos on vegaani. Asunnot ovat pienia, kusisia ja pohjapiirrokset ovat irrationaalisia. Sade tulee maahan vaakasuorassa, joten rikkinaisesta ylihinnoitetusta paskasateenvarjosta ei ola paljoa apua. Pulut ovat joko vitun laskeja mutaatioita tai sitten heiveroisia varpusia. Metrossa on helvetin kuuma ja lattia polttaa ohuiden kenkien lapi. Suojatiet ovat omavastuuteita, joilla ei jaa auton alle jos on tuuria.
Pariisi on kusinen ja masentava kaupunki ja kaikki alkaa menemaan enemman tai vahemman pain vittua taalla.
keskiviikko 24. kesäkuuta 2009
Bananflugornas herre
Vår lägenhet (där jag för övrigt residerar ensam just nu, eftersom Havremjölksflickan och Barbara är på episka äventyr utom rikets gränser) är ockuperad. De skyldiga är ingalunda Turun Sanomats perus-husockupanter, det vill säga "korkeasti koulutettuja, hyvin toimeen tulevia nuoria", utan cirka tre miljarder bananflugor från helvetet.
Först försökte jag mig på fredlig samexistens, men fråga bara palestinierna hur fungerande det konceptet är. Sen försökte jag döda dem. Det fungerade, om möljigt, ännu sämre (fråga palestinierna om det också). Den här strategin failade mest eftersom jag är för blödig. Någonstans stod det att man kan dränka dem i ett glas med någon söt vätska, men jag hade glömt att man måste lägga dit någonting som bryter ytspänningen också. Så de simmade runt där i timtal, och till slut stod jag inte ut med det längre utan räddade dem. Barbaras förhållningssätt, det vill säga att helt enkelt slå ihjäl dem, fungerade bättre, men eftersom jag är en "luonnosta vieraantunut cityvegaani" klarade jag inte av att fortsätta på samma linje.
Nästa strategi var att sabotera deras proviantering, det vill säga kasta bort allt de kunde tänkas visa intresse för (typ dykade päron) och föra ut soporna oftare. Det har hittills varit great success, men någonting säger mig att de i stillhet förbereder nästa offensiv. Time will show.
Först försökte jag mig på fredlig samexistens, men fråga bara palestinierna hur fungerande det konceptet är. Sen försökte jag döda dem. Det fungerade, om möljigt, ännu sämre (fråga palestinierna om det också). Den här strategin failade mest eftersom jag är för blödig. Någonstans stod det att man kan dränka dem i ett glas med någon söt vätska, men jag hade glömt att man måste lägga dit någonting som bryter ytspänningen också. Så de simmade runt där i timtal, och till slut stod jag inte ut med det längre utan räddade dem. Barbaras förhållningssätt, det vill säga att helt enkelt slå ihjäl dem, fungerade bättre, men eftersom jag är en "luonnosta vieraantunut cityvegaani" klarade jag inte av att fortsätta på samma linje.
Nästa strategi var att sabotera deras proviantering, det vill säga kasta bort allt de kunde tänkas visa intresse för (typ dykade päron) och föra ut soporna oftare. Det har hittills varit great success, men någonting säger mig att de i stillhet förbereder nästa offensiv. Time will show.
torstai 18. kesäkuuta 2009
Stickgraffiti/Neulegraffiti
Jag har ägnat mig åt stickgraffiti med politiskt budskap i över ett år. Dags att lägga upp lite bilder, kanske. Mera bilder på äldre verk på kommande senare, de här är de nyaste.Ovan en "tag" på lyktstolpe vid torget. Nedan stadshuset i Åbo.
sunnuntai 31. toukokuuta 2009
Kära dagbok...
...jag har inte skrivit i dig på länge, men skärpning utlovas.
Saker jag har haft anledning att fundera över på sistone:
Saker jag har haft anledning att fundera över på sistone:
- ifall det går att få upp dörren på en polisbil inifrån med hjälp av en skruvmejsel. Det går inte, eller så hade jag en för dålig skruvmejsel.
- litauiska statens mjukvara för kategorisering av terrorgrupper.
- att SFP otroligt nog fattade ett progressivt och modigt beslut, nämligen att stöda homopars rätt till adoption även utom familjen.
- vissa österbottniska fundamentalisters reaktioner på ovannämnda beslut
- EU-valet. Letar just nu efter någon mysig sten att bo under tills fanskapet är över. Idéer om trevliga dekorationer man kan tillverka av meddelandet om rösträtt emottages med tacksamhet.
- chaité och mitt beroende av denna substans (vad göra då man släpps från häktet tretiden på morgonen? Koka té förstås, och läsa webcomics.)
- vart mina 15 dykade krukväxter ska rymmas. Intressant nog känner jag sympati för så gott som alla djur och växter - jag kan till exempel inte lämna bortkastade växter i roskisen, utan släpar hem dem - medan min förmåga till empati i fråga om människor är så gott som obefintlig.
- kroppsbehåring. I sommar ska jag inte raka benen, av estetiska skäl.
- alla intressanta människor som på senaste tiden tagit kontakt med mig, med anledning av subkultur- och ockupationsprojekten.
- när jag ska börja skriva på en roman om den finländska aktivismskenen
- min mentala hälsa - koncentrationssvårigheter, depression, osäkerhet och aggressivitet är en spännande kombination som säkert uppskattas av människor i min närhet
- min oförmåga att köpa grönsaker, frukt och bröd i affären, även om nån ger mig pengar för att göra det. Sånt finns ju gratis i överflöd...
- sommaren och hur ensam den kommer att bli eftersom alla jävla hippin reser bort. Får väl hänga i Ekenäs (a.k.a. Junttitown) med hundarna och gradun.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
